• Etusivu
  • Tositarinat
  • Asiantuntijat
  • Tukijat
  • UKK

Olen kolmekymppinen mies. Olen käynyt lukion sekä valmistunut filosofian maisteriksi yliopistosta ja tällä hetkellä olen vakituisessa työsuhteessa. Kannabis on ollut osana elämääni viimeiset noin 7 vuotta.

Nuoruus- ja lapsuusvuoteni olen viettänyt lähes täysin raittiina ”kilttinä” poikana. Edes armeija aikoinani 19-vuotiaana en ollut koskaan ollut edes kunnolla humalassa, saatikka käyttänyt kannabista tai muita päihteitä. Pilveä tiesin jonkin verran jo lukio aikoina kotikunnillani liikkuneen, mutta sen enempää se ei mielenkiintoani tuolloin herättänyt. Alkoholia toki pyöri lähipiireissä paljonkin, mutta onneksi en jotenkin varsinaisesta ryyppämisestä vain koskaan innostunut.

Ensimmäiset kohtaamiseni pilven kanssa tapahtui opiskelijakaverini kautta, yliopiston alkuaikoina. Olin alussa vain sivustakatsojana, kun kaverini polttelivat illanviettojen yhteydessä. Ennen ensimmäistä kokeilukertaani, olin ahminut tuntikaupalla tietoa kannabiksesta, sen vaikutuksista, sekä hyödyistä että haitoista. Hiljalleen aloin vakuuttumaan siitä, että ehkä riskit huomioon ottaen se jopa saattaisi olla kokeilemisen arvoista. No, ensimmäiset noin 10 kokeilukertaa jäivät melko vaimeiksi. Olin odottanut jotain aivan muuta itse päihtymystilalta, en oikein tiennyt pidinkö siitä, vaiko en. Kaikki kuitenkin muuttui, kun ensimmäisen kerran sain kannabista syötävässä muodossa kakun sekaan leivottuna. Tuolloin tajusin ensimmäistä kertaa toden teolla olevani pilvessä. Lämmin mielihyvä levisi koko kehooni ja tunnelma oli hyvinkin hilpeä. Ajatuksenjuoksu oli kerta kaikkiaan jotain aivan muuta kuin normaalisti. Juttu lensi kaverien kanssa ja satunnaiset nauruhepulit piristivät ajoittain hyvin syväanalyyttistä ja mietteliästä tunnelmaa. Sain myös ensikosketuksen siitä, kuinka taivaalliselta ruoka maistuikaan pilven vaikutuksen alaisena. Tavallinen makaronilaatikko muuttui äärimmäisen kulinaristiseksi nautinnoksi, eikä siitä vain saanut tarpeekseen. Kokemus oli kokonaisuudessaan hyvin miellyttävä.

Tuosta kerrasta menikin sitten kuukausia seuraavaan käyttökertaan. Kaverin kaverin kautta saatiin ostettua kukat illanviettoon. Ensimmäistä kertaa minulla oli nyt omat nuppuset purkissa. Aikasemmin olin aina poltellut kaverien kanssa, nyt ajattelin kokeilla millaista se olisi yksin. Ja niinhän siinä kävi, että pidin siitä. Olen hyvin tiedonjanoinen ihminen, vietän mielelläni vapaa-aikaani lueskellen ja opiskellen, sekä muun muassa dokumentteja katsellen. Huomasin, kuinka ollessani kevyessä pilvessä, mielenkiintoni asioita kohtaan heräsi aivan uudella tavalla. Koko ikäni olen myös ollut aktiivinen urheilija. Käyn kuntosalilla, juoksemassa sekä uimassa ja eri pallopelejä pelaamassa, täysiä lepopäiviä viikkoon mahtuu 1 tai 2. Liikunnan jälkeen pilvi tuntui auttavan rentoutumisessa, yleisesti vähentäen lihasarkuutta ja lihasjumien tuntua. Muutamat henkoset illalla päivän askareiden jälkeen tuntuivat todella miellyttävältä. Kaiken lisäksi huomasin nukahtavani normaalia helpommin ja aamulla heräsin aina virkeänä.

Mielessäni pyöri kuitenkin ajatus siitä, kannattaako tätä kuitenkaan ihan joka päivä tehdä. Aloin perehtyä kannabiksen mahdollisiin pitkäaikaisvaikutuksiin säännöllisessä käytössä. Tutkimusnäyttöä näytti jonkin verran olevan erilaisista mahdollisista negatiivisista vaikutuksista, yleisimpänä näistä savun aiheuttamat hengityselinten ongelmat. Tämän takia päätinkin viipymättä hankkia vaporisaattorin, minimoidakseni savun aiheuttamat haitat. Muilta osin näyttö pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vakuuttanut minua lopettamaan käyttämistä, sillä saamani hyödyt  muun muassa rentoutumiseen ja stressinhallintaan ovat mielestäni sen verran merkityksellisiä.

Kuutisen vuotta on nyt noista ajoista vierähtänyt. Välillä olen ollut kuukausiakin polttamatta, mutta ajoittain käyttö on ollut jopa pävittäistä. Pääsääntöisesti kuitenkin polttelen vain viikonloppuisin. Käyttö on kuitenkin alusta saakka pysynyt vain illassa. Aamusta iltaan polttelua en ole koskaan oikein töiden ja harrastusten jälkeen voi istahtaa kotisohvalle ja rentoutua pienten vaporisaattorista saatujen höyryjen kera. Tässä hektisessä yhteiskunnassa se vain antaa juuri sitä tarvitsemaani vastapainoa tälle kaikelle. Jos joku haluaa minut tämän takia tituleerata päihderiippuvaiseksi tai ongelmakäyttäjäksi, niin se on sitten hänen mielikuvansa. Olen kuitenkin omasta mielestäni onnistunut pitämään varsin terveen suhtautumisen kannabikseen, se on osana elämääni, mutta ei sen keskipiste taikka täysi välttämättömyys. Viimeiset vuodet se on ollut osana pitämään minua onnellisena ja tyytyväisenä elämääni, ja uskon, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Vuosien käyttämisen jälkeen tulee väkisinkin mietittyä, mitä haittaa tästä itselle voi aiheutua. Suoranaisesti en ole havainnut mitään merkittäviä haittavaikutuksia mieleeni enkä kehooni liittyen. Toki tiedostan, että minkäänlaisten vaikutusten havainnointi ja arvioiminen itsestään on luotettavan objektiivisesti hyvin haastavaa. Huonona puolena poltellessa tulee ehkä helpommin jäätyä kotisohvalle röhnöttämään, kun voisi toisaalta lähteä tekemään jotain aivan muuta. Veikkaan, että tämankaltainen passivoituminen voi ainakin runsaan kannabiksen käytön myötä yleistyä. Toki tämä on täysin yksilökohtaista, ja jos elämänhallinta on muuten kunnossa, niin tuskin sitä yksinomaan pilven käytöllä saa elämäänsä ojaan ajettua. Kyllähän meidän yhteiskunnassa moni syrjäytyy ihan selvinkinpäin.

Mainitakseni vielä lopuksi, ymmärrän rikkovani yhteiskuntamme asettamia sääntöjä kannabista käyttämällä ja sitä ostamalla. Tämän takia olen myös pitänyt omaa käyttöäni melko salassa. Koskaan en ole myöskään joutunut kannabiksen takia poliisin kanssa tekemisiin. Muilta osin rikostaustaani koristaakin vain yksi parkkisakko. Työpaikallani voisin saada useamman suun ammolleen, mikäli pilvitaustastani kertoisin. Myöskään omat vanhempani eivät tiedä käytöstäni mitään. Ymmärrettävästi vastaiset asenteet ja tietyt vääristyneet ennakkoluulot ovat Suomessa vielä varsin yleisiä, jonka takia omasta käytöstäni tietävät vain hyvät ystävät. Vääriä asenteita ruokkii entisestään esimerkiksi median, poliisin ja sosiaaliviranomaisten esille tuomat tapaukset lähinnä ongelmatilanteista, harvoinpa sitä saa lukea vaikkapa minun kaltaisistani käyttäjistä. Tästä syystä halusinkin tuoda oman tarinani esille, antaakseni vilauksen kolikon kiiltävämmästä puolesta.

Hiisaaja piilossa-