Kannabis on maailman monipuolisin hyötykasvi.

Olemme laiminlyöneet sen tutkimisen, hyödyntämisen ja siihen liittyvän teknologian kehittämisen jo puoli vuosisataa. Syvään juurtuneet asenteet ovat kuitenkin muuttumassa ja kansainvälisesti kannabiksen potentiaali on jo tunnustettu.

Nyt on oikea hetki edistää ymmärrystä myös Suomessa. Puhuttiin sitten ilmastonmuutoksesta, ympäristöystävällisistä raaka-aineista, tai maailman terveysjärjestön vaihtuneesta kannasta kannabiksen lääkinnällisiin ominaisuuksiin – tiedon tulee levitä, jotta se voisi vaikuttaa yhteiskuntaamme, päättäjiimme ja lainsäädäntöömme.

KK2020 kampanjaan kuuluu tiedotuskampanja kasvin hyödyistä Suomelle sekä kansalaisaloite kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuuden poistamiseksi. Aloite sallisi 25 gramman hallussapidon ja neljän kasvin kasvattamisen. 

Kampanjan toteuttaa Suomen kannabisyhdistys ry. Kansalaisaloitteen on laatinut yhdistys yhdessä lainoppineiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 kannattajaa päästäkseen eduskuntaäänestykseen.

Terveys kasvuun

Lääkekäytöllä terveyttä ja hyvinvointia

Lääketieteellisesti kasvilla on valtava potentiaali. Kansainvälisesti tehdään merkittävää tutkimusta epilepsian, syövän, masennuksen, reuman ja monen muun sairauden osalta.

Kannabiksen laajempi lääke- ja terveyskäyttö auttaisi välittömästi vähintään tuhansia suomalaisia ylläpitämään terveyttä ja hyvinvointia, CBD-tuotteilla jopa ilman päihdyttäviä vaikutuksia.

Tiede kasvuun

Bioteknologia, tuotekehitys,
teknologiakeskukset, yliopistot

Tutkimustyön aloittaminen, todellisuutta kuvaavien tilastojen kerääminen ja kasvin jalostustyö on Suomessa käytännössä mahdotonta olemassaolevan lainsäädännön vuoksi.

Teknologian ja tieteellisen tutkimuksen osaamisellaan Suomella olisi mahdollisuus olla Euroopan johtavia maita kannabistutkimuksessa.

Talous kasvuun

Suomalainen tietotaito,
sekä rakkaus maahan

Hamppukasvin ympärille on syntynyt kuluvalla vuosikymmenellä nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Kasviin liittyvän teknologian tuotekehitys olisi Suomelle mahdollisuus olla innovaation kärjessä, sekä mahdollisuus elävöittää maaseutua.

Kannabisala työllistää muualla nuoria, ja tarjoaa monenlaista hyväpalkkaista työtä ilman korkeakoulututkintoja, estäen syrjäytymistä.

Tulevaisuus kasvuun

Ilmastonmuutosta vastaan

Hamppu tarjoaa tukea ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ympäristöystävällistä raaka-ainetta samassa paketissa. Kasvaessaan se sitoo hiilidioksidia ilmakehästä, joka säilyy lopputuotteessa, kuten esimerkiksi hamppubetoni-rakennuselementeissä.

Kukintojen lisäksi kasvin kaikki osat voidaan käyttää. Siitä voidaan tuottaa biohajoavaa muovia, komposiittimateriaaleja,kangasta, sekä paperia perinteistä metsätaloutta halvemmalla ja ympäristölle haitattomammin. Sen kasvattaminen parantaa maaperää, eikä vaadi torjunta-aineita.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi

Suomessa kannabiksesta on rangaistu 1960-luvulta lähtien, mutta voidaan katsoa, että kannabiksen kieltolaki tuli voimaan virallisesti vasta 1972. Lakeja on muutettu senkin jälkeen, mutta täyskielto on säilynyt.

Kannabiksen käytöstä ja pienen määrän hallussapidosta on tuomittu huumausaineen käyttörikoksena vuodesta 2001 alkaen. Käyttörikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Korkeaa maksimirangaistusta on perusteltu sillä, että poliisi saa käyttää pakkokeinoja ja kotietsintöjä, ja saa paremmin selvitettyä huumausainerikoksia.

Kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön, vaikka vain yhden vaivaisen kasvin, on tuomittu aina huumausainerikoksena. Siitä tuomitaan sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi.

Suomessa tehdään vuosittain tuhansia kotietsintöjä, joiden ainoa tarkoitus on löytää ihmisten kotona kasvavia kannabiskasveja. Käyttörikoksesta seuraa henkilölle yleensä sakkorangaistus. Nuorelle ensikertalaisille voidaan suorittaa puhuttelu, ja poliisi voi myös antaa huomautuksen, mutta käyttörikos merkitään aina, myös huomautustapauksissa, poliisiasiain tietojärjestelmään, missä se säilytetään tapauksesta riippuen 5–10 vuotta. Päätös syyttämättä jättämisestä ei poista huumemerkintää tietojärjestelmästä.

Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Tämä merkitsee sitä, että poliisiasiain tietojärjestelmässä on noin 75 000–150 000 tämänkaltaista rikosta. Rekisteritietoa käytetään, kun poliisilta pyydetään turvallisuusselvitys tai henkilö joutuu hankkimaan rikostaustaselvityksen koulutus- tai työpaikalleen. Rekisterimerkintöjen vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle.

Pitääkö kannabiksen nauttimisesta rangaista?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna (2018) keräämän kyselyn mukaan kannabiksen kokeilu ja käyttö on yleistynyt kriminalisoinnista huolimatta. Kyselyn mukaan 42 prosenttia vastaajista olisi valmis luopumaan kannabiksen rangaistavuudesta. Myös yhä useampi poliitikko ja vaikuttaja on esittänyt kannabiksen rankaisemisesta luopumista.

Kansalaisaloite antaa mallin, miten rankaisemisesta voidaan luopua muuttamalla Rikoslain 50 luvun huumausainerikosten pykäliä kansallisesti Suomen eduskunnassa, jos vain tahtoa riittää. Lakialoite sallisi 25 gramman hallussapidon ja neljän kannabiskasvin kasvattamisen, sekä raoittaisi ovea kotimaisille kannabisklubeille.

Kansalaisaloite rangaistavuuden poistamiseksi luettavissa osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360.

Yhteistyössä

Seuraa somessa!

Kampanjan löydät Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Helpoiten tuet kampanjaa päivittäin jakamalla sisältöämme!

Ota yhteyttä

Kampanjan järjestää Suomen kannabisyhdistys ry.

Lähetä sähköpostia kampanjatiimille os. info@kk2020.fi.